Sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja kuntien yhteisessä Vertaistervarit-hankkeessa on järjestetty koulutettujen vapaaehtoisten ohjaamia, elintapateemaisia vertaisryhmiä. 6.10. hankeseminaarissa julkaistut seurantatulokset osoittavat, että vertaistuki auttaa elintapamuutoksen tekemisessä ja ylläpitämisessä.

Vertaistervarit-ryhmien palautekyselyiden perusteella käytännössä kaikki ryhmien osallistujat ja ohjaajat olivat saaneet ryhmästä motivaatiota ja vertaistukea elintapamuutokseen. Ryhmiin osallistuneista valtaosa oli esimerkiksi lisännyt liikunnan määrää sekä saanut lisää tietoa liikunnan, ravinnon, unen ja päihteiden terveysvaikutuksista. Vertaistervarit-ryhmään osallistuminen koettiin tärkeäksi ja sen kerrottiin edistäneen omaa hyvinvointia.

Pysyviä muutoksia

Vertaistervarit-ryhmissä tehdyt muutokset ovat kantaneet ryhmän päättymisen jälkeenkin: Yli 70 prosenttia oli jatkanut ryhmässä tekemäänsä elintapamuutosta vielä puoli vuotta ryhmän päätyttyä. Osallistujien tyytyväisyys terveyteen kasvoi selvästi: Ryhmän aloituskerralla joka neljäs ilmoitti olevansa terveyteensä tyytyväinen, kun puoli vuotta ryhmän päätyttyä tyytyväisiä oli jo lähes 60 prosenttia. Myös omat vaikutusmahdollisuudet nähtiin parempina. Ryhmän aloittaessa reilu puolet osallistujista koki pystyvänsä vaikuttamaan omiin elintapoihinsa. Tämä osuus kasvoi ryhmän kokoontumisaikana yli 90 prosenttiin ja säilyi korkealla tasolla vielä puoli vuotta myöhemminkin.

Erityisen ilahduttavaa on ollut ryhmäläisten pystyvyyden tunteen vahvistuminen Vertaistervarit-ryhmän aikana, mikä näkyy myös elintapamuutoksen ylläpidon onnistumisena. Elintapamuutoksessa on tärkeää, että ihminen luottaa ja uskoo omiin kykyihinsä vaikuttaa ja kokee pystyvänsä muutokseen, kommentoi Vertaistervarit-hankkeen projektikoordinaattori Mirka Jutila.

Samoin jaksaminen arjessa oli parantunut huomattavasti: Ryhmän aloittaessa 40 prosenttia koki jaksavansa hyvin arjessa, ja puoli vuotta ryhmän loppumisen jälkeen tätä mieltä oli yli 70 prosenttia. Osallistujat tarvitsivat ryhmän päätyttyä myös hieman vähemmän terveyspalveluita kuin ryhmän alkaessa.

Perinteisesti elintapaohjausta ovat antaneet terveydenhuollon ammattilaiset. Pelkkä tieto ei usein kuitenkaan riitä pysyvän muutoksen tekemiseen. On hienoa nähdä, miten vertaisryhmän tuki on auttanut monia elintapamuutoksessa, toteaa hankkeen projektipäällikkö Anne Savuoja.

Voit tutustua seurantaryhmien taustatietoihin ja seurantuloksista koottuihin taulukoihin tästä.

Yhteistyö jatkuu

Vertaistervarit-hankkeen seminaarissa 6.10. juhlistettiin hankkeen kolmatta toimintavuotta. Hankkeessa on mukana yhteensä kymmenen järjestöä, yhdeksän Pohjois-Pohjanmaan kuntaa, Pohjois-Pohjanmaan liitto sekä muita yhteistyökumppaneita. Psoriasisliiton toiminnanjohtaja Sonja Bäckman kiitti kaikkia hankekumppaneita hyvästä yhteistyöstä ja toivoi sen jatkumista myös ensi vuodelle.

Seminaarin ohjelmassa oli muun muassa Vertaistervarit-ryhmään osallistuneen Juhani Aamuvuoren kokemuspuheenvuoro sekä asiantuntijaluennot Tampereen yliopiston kansanterveystieteen professori Pilvikki Absetzilta ja Takuusäätiön verkostokoordinaattori Taina Rajaselta. Aamuvuori koki saaneensa ryhmästään vertaistukea, vaikka se kokoontuikin koronarajoitusten vuoksi etäyhteydellä. Absetz korosti armollisuuden merkitystä elintapamuutoksessa: Pienet muutokset onnistuvat usein helpommin kuin suuret. Rajanen taas toi puheenvuorossaan esiin talousasioiden merkitystä hyvinvoinnin kannalta.

Vertaistervarit-hanke jatkaa toimintaansa vähintään maaliskuulle 2023 ja hakee jatkorahoitusta vuoden loppuun asti. Vuonna 2023 hankkeen suunnitelmissa on jatkaa toiminnan jalkauttamista eri puolille Suomea yhdessä järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa.